Crocodiles Blog

Kaudet on jefupuolella ohi tältä erää.
Juniorien 2 SM hopeamitalia oli hienoja saavutuksia tälle kaudelle, sekä Edustusjoukkueen playoffeihin pääsy muutaman vuoden jälkeen. Nykypäivänä juniorienkin menestys rakennetaan jo offseasonilla, kun toiminta on lähes ympärivuotista. Kaudet loppuu yleensä syys-lokakuun vaihteessa ja uutta matoa aletaan laittaa koukkuun marraskuun alussa. Tuo kuukauden tauko on taustoille kovaa jälleenrakennuksen ja uudenkin rakentamista.
Toivoa sopii, että valmennus jatkaa ja näin joukkueelle pystytään rakentamaan menestystä siitä, mihin syksyllä jäätiin. Nuorten osalla vanhemmissa ikäluokissa syksy on haasteellista, kun pelaajien opiskelupaikat ja työt saattavat viedä pois kotipaikkakunnalta ja joukkueen vaihtokin saattaa olla edessä. Crocoissa voin ilokseni todeta, että joukkueenjohtajat on erittäin osaavia, ja kaikkien joukkueiden osalta homma toimii sikäli hyvin. Valmentajia ok saisi olla enemmänkin, ja tuki sille osastolle on aina tarpeellista. Valmentaminen …

Kuljin kaupungilla mennä viikolla, kun vanha pelikaveri tuli vastaan ja tervehdysten jälkeen kertoi lukeneensa Blogin, jossa kerroin Pearl Jam elokuvasta ja baseballista. Tovi aiheesta puhuttiin ja jäi hyvä mieli, että joku kertoi lukeneensa blogin ja vielä katsoneensa siihen liittyvän videon.
Tässä oli kyse positiivisesta palautteesta. Monesti palautetta pelätään, että se on kriittistä tai päällekäyvää. Toki palautteen antaminenkin on taito. 
Mulle palaute on nykyään mahdollisuus parantaa toimintaa. Joko omaa, yrityksen tai seuran/joukkueen. Palaute pitäisi aina ottaa niin, ettei se ole henkilökohtainen, silloin sitä pystyy tarkastelemaan vähemmillä tunteilla. Usein tulee esim. Crocodiles otteluissa palautetta, että teillä voisi olla joku tietty tuote myynnissä. Ensimmäisenä hiipii mieleen, että moniko sitä tarvitsee ja miten se hankitaan. Kuka sitä myy ja missä. Eli mietitään toimintaa. Toimintaan tarvitaan ihmisiä ja se on usein se haasteellisin osa  vapaaehtoistoiminnassa.
Yrityksessä täm…

Loppukesä on hienoa aikaa kun monen joukkueen kausi alkaa lähestyä loppua. Taistelu playoff- ja finaalipaikoista on kovaa ja joukkueita ”vahvistetaan” monella tapaa ihan viime hetkillä siirtoaikojen puitteissa.

Vahvistukset on joskus jopa pakonomaisia hankintoja, ja ne eivät välttämättä auta joukkuetta. Saattaa jopa rikkoa joukkueen kemiaa jos tietylle pelipaikalle tuodaan vahvistusta ja tarve ei ole ihan selvillä.

Suomessa Jefu markkinoilla on alkanut viime vuosina tapa jossa Euroopan loppuneista sarjoista tuodaan pelaajia Suomeen ennen siirtoajan umpeutumista. Tavallaan olen vapaan siirtymisen kannalla, mutta tämä uusi tapa saattaa muuttaa voimasuhteita huomattavasti loppukautta kohden. No ne piirtää joilla liitua on.

Kun noita pelimiehen unelmia, eli finaaleja, alkaa lähestymään niin mukava todeta, että Crocodiles näyttäisi tänä vuonna olevan miesten joukkueellakin playoffeissa. Kaksi vuotta sitten käytiin aika syvissä vesissä ja nousun siemenet kylvettiin viime kaudella. Myös Gators …

Kattelin Yleltä ”Dokumenttia” Pearl Jamin Lets Play Two -taltiointia ja mikä huikea kaksituntinen tuo olikin. Urheilussa ja varsinkin joukkueurheilussa tietynlainen rytmitaju on eduksi. Joukkue tekee asioita tietyllä rytmillä, hitaasti nopeasti tai muuten vaan, mutta aina siinä on rytmi. Ja jos ei ole, homma ei toimi.
Miettikää bändiä, jolla ei ole rytmiä, basso tai rummut sekä komppi. Voisi olla kamalaa tai sitten jazzia, no leikki leikkinä.
Tuossa Pearl Jamin leffassa oli aivan mahtavasti otettu huomioon vanhoja Chicago Cubs sankareita ja toimijoita.Eddie Wedder oli fanittanut Cubsia jo lapsesta saakka. Eddie totesi 10-vuotiaana , että kyllä se mestaruus Cubsille vielä tulee. Cubs voitti mestaruuden vuonna 1908 ja tuon leffan teon aikaan oli kulunut yli sata vuotta mestaruudesta.Pearl Jam teki myös biisin All the way Cubsille https://www.youtube.com/watch?v=Q-W8gw11GhU
Tarinaan tulee paljon lisää väriä kun kerrotaan Cubs organisaatiosta ja faneista. Muutoksista, joita oli tehty 2010-lu…

Lukuja on monia. Mulle on elämässä ollut tärkeä numero 7. Aikanaan omaksi pelinumeroksi valikoitui #7 kun näin John Elwayn ”The Driven” vuonna 1986. https://www.youtube.com/watch?v=wSRfwJlnuBM Pelasin jonkun verran myös numerolla 77, kun pelipaikka oli linjassa. Pelasin nuorempana alasarjoissa myös lentopalloa, ja numerolla 7 tietenkin. Kännykkänumeroa valitessa aikanaan siinä piti olla monta 7 numeroa.
Onko numerolla väliä vai ei, en tiedä, mutta kyllä mulla tietynlainen taikausko on ollut omaan pelinumeroon ja numeroon 7. Ja täytyy olla kiitollinen myös valinnasta Crocodiles Hall of Fameen numerolla #7 tietenkin. Tilastollisesti pelinumeroilla ei taida olla merkitystä, mutta tuo henkinen puoli on ihmisen mielessä jännä ominaisuus.
No 700 on hieno luku ja se on 2019 kaudelle myytyjen Crocodiles kausikorttien määrä. 1990 -luvulla saimme parhaana vuonna myydyksi 260 kappaletta kausikortteja.
Viime syksynä mietittiin porukalla, mitä jos kokeillaan hiukan hullumpaa kausikorttikampanjaa ja tavo…

Yksi joukkueurheilun hienouksista on, että joukkueen kemia voi olla se menestyksen ratkaiseva tekijä, vaikka taitotasot ei olisikaan toisen joukkueen tasolla. Kun joukkue ja sen jäsenet ymmärtävät toistensa merkityksen tulee siitä joukkueesta suurempi kuin pelaajien summa. Tähtiä tulee aina joistakin pelaajista ja toiset tekee maaleja. Media kirjoittaa joistakin joukkueen jäsenistä, mutta se joukkue joka menestyy tietää että jokaisen panos on tärkeä.
Juttelin Viime kesänä Maurice ”Mo”  Draytonin kanssa, Mo valmentaa Green bay Packersissä eli urheilubisneksen huipulla. Mo kertoi, että jopa NFL:ssä etsitää nykyään parasta henkilöä, ei välttämättä parasta fyysisesti. Toki jos olet vielä fyysisesti huippu, niin varmasti paikka löytyy liigasta.
Kuinka rakentaa henkeä omaan joukkueeseen. Asennetta on vaikea tuoda ulkopuolelta, se pitää löytyä jokaiselta itseltään. Kun tätä asennetta on tarpeeksi monella tulee siitä joukkuehenki ja yleensä vahvan joukkuehengen omaava joukkue alkaa voittamaanki…