Palautetta


Kuljin kaupungilla mennä viikolla, kun vanha pelikaveri tuli vastaan ja tervehdysten jälkeen kertoi lukeneensa
Blogin, jossa kerroin Pearl Jam elokuvasta ja baseballista. Tovi aiheesta puhuttiin ja jäi hyvä mieli, että joku kertoi lukeneensa blogin ja vielä katsoneensa siihen liittyvän videon.

Tässä oli kyse positiivisesta palautteesta. Monesti palautetta pelätään, että se on kriittistä tai päällekäyvää.
Toki palautteen antaminenkin on taito. 

Mulle palaute on nykyään mahdollisuus parantaa toimintaa. Joko omaa, yrityksen tai seuran/joukkueen.
Palaute pitäisi aina ottaa niin, ettei se ole henkilökohtainen, silloin sitä pystyy tarkastelemaan vähemmillä tunteilla. Usein tulee esim. Crocodiles otteluissa palautetta, että teillä voisi olla joku tietty tuote myynnissä.
Ensimmäisenä hiipii mieleen, että moniko sitä tarvitsee ja miten se hankitaan. Kuka sitä myy ja missä.
Eli mietitään toimintaa. Toimintaan tarvitaan ihmisiä ja se on usein se haasteellisin osa  vapaaehtoistoiminnassa.

Yrityksessä tämä ratkaistaan siten, että jollekin työntekijälle vastuutetaan tämä tehtävä. Vapaaehtoistoiminnassa pitää ensin hyväksyttää toiminta ja sen jälkeen löytää vapaaehtoinen tekijä, jonka jälkeen voidaan miettiä hankintaa ja toteutusta. Yleensä tämä ketju on jo katkennut paljon ennen hankintaa.
Aika kauas siirryttiin palautteesta. Positiivista palautetta pitää antaa aina joukkojen edessä. Negatiivinen/kehitysehdotukset olisi hyvä käydä ensin kahden kesken. Tämän opin jo kauan sitten valmennuksessa. Vielä kun osaisi aina toimia niin.

Palautteen tai kritiikin antoon pitäisi aina liittyä myös konkreettinen parannusehdotus. Sosiaalinen media on täynnä palautetta, jossa eri tahoja moititaan, mutta kenelläkään ei ole aikomustakaan tehdä kehitysehdotusta.
Tai jos on, se hautautuu aika äkkiä tuoreemman negatiivisen tuotoksen alle.

Antakaa palautetta ja ottakaa sitä vastaan, mutta vaatikaa myös kunnon kehitysehdotuksia.

Crocodilesin palauteboxi: http://links.crocodiles.fi/palauteboxi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juniorit jyrää

Minä vai me

Puheenjohtajan blogi palaa