Siirry pääsisältöön

Surua ja Super Bowl

Tammi-helmikuun vaihteessa oli Jenkkifutiksen ja urheilumaailman suurin tapahtuma Super Bowl.

54. Super bowl pelattiin tänä vuonna Miamissa.

Monelle ihmisille tämä on tapahtuma joka tulee katsoa, vaikka ei jenkkifutiksesta välittäisikään.

Onhan Super bowl show vailla vertaa. Monen bandin ja artistin ura on saanut nostetta puoliaika shown esiintymisistä.

Luin Bruce Bringsteenin elämänkertaa ja Bruce muisteli lämmöllä omaa puoliaika showta Super bowlissa ja sitä kuinka kaikki oli aikataulutettu sekunnilleen. 90 000 ”urheiluhullua” fania paikanpäällä ja satoja miljoonia televisioiden ääressä. Siinä paikka jossa voi kokenutkin esiintyjä jännittää.

Itselleni Super bowl on otteluna ollut monesti hiukan merkityksetön, mutta show on hieno ja puheenaiheita siitä riittää. Esim. mikä on 30 sekunnin mainoksen hinta puoliajalla tänä vuonna. suomalaisyhteyksiäkin on monesti löydetty. Wilson pelipallon valmistaja oli aikoinaan suomalaisomistuksessa. Nokian ja peliyhtiöiden Amerikan valloitukset mainonnassa Super bowlin yhteydessä.

Tänä vuonna Super bowl viikko alkoi suru-uutisella kun tieto Kobe Bryant kuolemasta tuli shokkina.

Kobe oli vielä varsin nuori ja hiljattain lopettanut aktiiviuransa. Yksi 2000-luvun valovoimaisimpia urheilijoita poistui surullisen onnettomuuden kautta taivaallisille koriskentille.

Vielä lähemmäksi suru-uutiset tuli, kun saimme tietää vuoden 2014 valmentajamme Scott Rifenbarkin poismenosta. Scottin valmennuksesta jäi mieleen kokeneen ja fiksun miehen tapa toimia, ei niinkään räyhäämällä vaan maltilla opettaen Scott oli Crocodiles valmentaja kauden jälkeen perustanut Belizeen ravintolan, Scottys bar and grill. Facebook päivitysten muodossa saimme silloin tällöin viestejä etelän lämmöstä Scotilta.

Scott oli myös musiikki miehiä ja hyvä kitaran soittaja. Mieleen on jäänyt meillä kotona kesällä 2014 grillijuhlien aikaan esitetty kitarabiisi ja laulu Sweet home Alabama. Tyttäremme olivat aivan innoissaan esityksestä.

Lepää rauhassa Scott, tulet aina olemaan sydämissämme.

Scott Rifenbark 1958-2020

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minä vai me

Yksi joukkueurheilun hienouksista on, että joukkueen kemia voi olla se menestyksen ratkaiseva tekijä, vaikka taitotasot ei olisikaan toisen joukkueen tasolla. Kun joukkue ja sen jäsenet ymmärtävät toistensa merkityksen tulee siitä joukkueesta suurempi kuin pelaajien summa. Tähtiä tulee aina joistakin pelaajista ja toiset tekee maaleja. Media kirjoittaa joistakin joukkueen jäsenistä, mutta se joukkue joka menestyy tietää että jokaisen panos on tärkeä.
Juttelin Viime kesänä Maurice ”Mo”  Draytonin kanssa, Mo valmentaa Green bay Packersissä eli urheilubisneksen huipulla. Mo kertoi, että jopa NFL:ssä etsitää nykyään parasta henkilöä, ei välttämättä parasta fyysisesti. Toki jos olet vielä fyysisesti huippu, niin varmasti paikka löytyy liigasta.
Kuinka rakentaa henkeä omaan joukkueeseen. Asennetta on vaikea tuoda ulkopuolelta, se pitää löytyä jokaiselta itseltään. Kun tätä asennetta on tarpeeksi monella tulee siitä joukkuehenki ja yleensä vahvan joukkuehengen omaava joukkue alkaa voittamaanki…

Juniorit jyrää

Kävin katsomassa U13 juniorien harjoitusottelua Seinäjoen Elisa monitoimihallissa. Vastakkain oli Royals ja Crocodiles. Oli mahtavaa katsella kun molemmissa joukkueissa oli 20 pelaajan rosteri ja valmennus sekä huoltokin hyvin hoidettu. Kaikki järjestelyt toimi ja ottelu, vaikkakin vain harjoitus sellainen, oli hienoa seurattavaa. Molempien joukkueiden rosterissa oli huomattavia kokoeroja ja tuossa ikäluokassa niitä yleensä on myös taitotasolla sekä urheilullisuudessa. Tuomaristokin oli paikalla raitapaidoissaan tuoden arvokkaan lisän hienoon tapahtumaan. Kahviokin oli perustettu hallin tiloihin, joten kaikki hyvän tapahtuman elementit oli paikalla. Tuloksesta ei ole varmuutta, mutta taisi Vihreä olla tällä kertaa niskan päällä. Molemmille tuli varmasti arvokasta kokemusta kesän sarjaa varten.
Tuota Crocodilesin osaksi omistamaa Elisa monitoimihallia on tullut mietittyä useammankin kerran. Halli on nyt käytössä viidettä vuotta ja uskallan väittää, että Crocodilesin nousu Suomen suurimmaks…

Puheenjohtajan blogi palaa

Olin Crocodiles puheenjohtajana 2010-2013 ja silloin aloitin puheenjohtajan blogin kirjoittamisen. kuukausittaisen lyhyen seurayhteenvedon avulla kerron ajankohtaisia asioita. Nyt aloittaessani toisen kauden puheenjohtajan ajattelin jatkaa tätä PJ blogi perinnettä. Kirjoittamisessa on vielä haasteita, mutta niin kuin moneen muuhunkin asiaan suhtaudun, tekeminen opettaa tätäkin.

Olen säilyttänyt aikaisemmat blogit ja ehkä niitä Croco webistäkin löytyy, mutta oli mielenkiintoista lukea yli 5 vuotta vanhoja juttuja. Samalla tuli mieleen, että kyllä Crocoissa tapahtuu paljon, vaikka ei sitä tässä myrskynsilmässä itse aina huomaakaan. Meillä on paljon hienoja vapaaehtoisia toimijoita ja tietankin valtavasti harrastajia. Välillä jonkin joukkueen tai toiminnan kohdalla on haasteita, mutta kyllä niistä yli on päästy ja päästään.

Vuosi sitten kun aloitin uudelleen puheenjohtajana isoimmat haasteet oli talouden puolella. Tämä monesti liittyy kasvavaan toimintaan ja järjestelmien toimivuuteen. Nyt en…